London osa 6, puistoilua

Hei!

Nopeaa päivitystä (vaihteeksi muulloin kuin illalla) ennen kuin alan lukemaan huomisiin ruotsin kokeisiin. Sen jälkeen koeviikko olisi rutistettu kasaan. Tänään oli äidinkielen koe, mikä meni ihan hyvin. Katsoo nyt mitä siitä tulee. Oikeastaan ainoa mitä panikoin ihan kunnolla on se matematiikka. Mutta viikonloppua on odotettu... Pääsen viimein pureutumaan siihen mun the kirjaan josta mainitsin silloin muinoin, ja josta voisin muuten rykäistä kuvan. Ajattelin myös laittaa vähän julisteita uuteen järjestykseen, jotta uusia mahtuu :D
Siivotakin pitäisi vähän, vaatteita on pitkin ja poikin huonetta...

Niin, siis sitä Lontoon maisemaa taas vaihteeksi :D Tällä kertaa luvassa jotain niinkin tajunnanräjäyttävää kuin puistokuvia, sillä kävelimme reissumme aikana useamamnkin puiston läpi!

 En voi millään muistaa mistä puistosta ja milloin mikäkin kuva on otettu, joten laitan vain satunnaisessa järjestyksessä. Pidin kovasti puistoista. Lontoossa niitä on aika monta, varsinkin lentokoneen ikkunasta näki paljon vihreitä länttejä keskellä kaupunkia :D Rakastin kävellä puistojen läpi kohti seuraavaa päivän kohdetta. Puistoissa liikkui aika paljonkin väkeä, lenkkeilijöitä ja joskus koiriakin. Upeita kukkia, kasveja, puita, ja jopa erikoisempiakin lintuja kuin puluja :D

Tuo kukkien väriloisto teki minuun vaikutuksen!

Tuossa alimmassa kuvassa noilla taluttajilla oli hirveästi koiria talutettavana, olikohan ne jotain dogsittereitä? Tuo nainen ei kyllä tykännyt kun näki mut kamera kädessä ottamassa kuvaa :D Onneksi meillä oli myös sopivat säät joka päivä, yhtään kertaa ei ollut rankkasadetta tai myrskyä tai mitään sellaista pilaamassa päiviä. Kyllähän nuo puistot viehättävät, ja ovat oikein mukava piristys keskellä kaupunkia.

Ei muuta kerrottavaa tällä kertaa, nyt menen lukemaan sitä ruotsia!

Siellä on syksyä ilmassa

Päätin tulla laittamaan vain hieman erään päivän innostuksen tulosta. Päätin lähteä ihan vapaaehtoisesti lähikaduille kuvailemaan syksyn merkkejä ja kauniita värejä. Onneksi en ainakaan itse huomannut monia silminnäkijöitä katsomassa heilumistani kameran kanssa :D No jaa, enimmäkseen puita ja pensaita kuvasin... En ollut edes tajunnut, että päivällä oli satanut joten saatoin mennä taas vähän villiksi vesipisarakuvien suhteen :D Niitä tuli niin massiivinen kasa että päätin säästää osan kuvista toiselle päivälle kun tällainen aivan täysin yhtäkkinen pakko-saada-blogiin-jotain-innostus iskee...

London osa 5, Big Ben

Moikkelis!

Koeviikko tulossa. Minä kirjoitan historiasta muistiinpanoja joka päivä monta tuntia ja pelkään etten siltikään osaa tarpeeksi. Matikka se vasta ratkiriemukasta onkin, ehkä pääsen läpi kokeesta... Seiska olisi kiva numero, katsotaan sitten. Lasken siis viikonloppuna varmaan kaikki kirjan esimerkkitehtävät läpi, kamalan kasan tavallisia laskuja, luen laskusääntöjä, sorkin laskintani ja silti olen luultavasti melkoisen pihalla. Äikkää ei tarvitse niin paljon päntätä, ja ruotsista uskon selviäväni ihan kunnialla jos vain jaksan opetella kielioppisääntöjä tarpeeksi. Eli siis läksykirjojen alla olen viettänyt melkein koko viikkoni.

Onpas taas koeasiaa, oikeasti tulin höpöttelemään lisää Lontoon reissustani, tällä kertaa vuorossa Big Ben!

Kuka pystyy olemaan käymättä Big Benillä ollessaan Lontoossa? Minä en todellakaan, joten kävimme tätäkin kuuluisaa kelloa katsomassa. Täytyy sanoa, että oli mykistävää nähdä Big Ben heti ensimmäisenä kun metrosta maan pinnalle pölähti. Siinä se nökötti keskellä vilkasliikenteistä risteystä, turistien ja paikallisten tungeksiessa kaduilla. Pystyin vain tuijottamaan ylöspäin :D Tuo oli myös isompi mitä olin kuvitellut, vaikuttava ilmestys kerta kaikkiaan. Satuimme juuri täydelliseen aikaan paikalle, koska saimme kuulla tasatunnin kellonlyönnit, ja olihan se mukavaa.

Löytyihän sieltä tottakai myös London Eye ja vaikka en kyytiin päässyt, oli tuokin niin epätodellista nähdä. Siis juuri se Lontoon maailmanpyörä! Siinä, silmieni edessä! On se niin siistiä nähdä ne kaikkialta tutut monumentit ja kliseet omin silmin.

Tuossa näkyy myös hieman väkimäärää mitä siellä liikkui. Samoin kuin noita busseja, olin tulla hulluksi nähdessäni busseja, puhelinkoppeja ja Big Benin yhtä aikaa :D Serkkuni sanoi, että mennään siihen paikkaan missä saa samaan kuvaan sekä Big Benin että puhelinkopin ja sellaista mahdollisuuttahan ei hukata. Tuohon kuvauspaikalle oli hieman tunkua, ja kummitätini pääsikin kuvaajaksi muutamille turisteille. Sää oli myös sangen kaunis ja lämmin.

Siinä vielä minä puhelinkopin edessä seisomassa (ja tuo ohikulkija parka pääsi samaan kuvaan). Sitten vielä kerran se sama kello eri ajassa London Eyen kanssa yhteiskuvassa!

Siinäpä se. Täytyy sanoa tuon tehneen melkeinpä eniten vaikutuksen koko matkalla, olin odottanut Big Benin näkemistä erittäin innokkaasti ennen matkaa ja nyt se on sitten nähty. Lisää kuvia minulla on vielä vähän varastossa, joten saatte viettää aikaa Lontoon-hehkutuksieni kanssa vielä hetken!

Huomenna tosiaan tarkoitus lukea sitä matematiikkaa, ehkä tehdä jotain MJ-hömppää opiskelun vastapainoksi, mennä tonkkavahtiin nälkäpäiväkeräykseen kahdeksi tunniksi ja katsoa viimein se yksi kirjaston leffa. Rentouttavaa viikonloppua!

 

London osa 4, Tower Bridge

Moi!

Viikonlopun kunniaksi tulin laittamaan teidän iloksi lisää matkakuvia Lontoosta! Tämä on mulla ihan taktinen veto pitkittää näitä Lontoo-postauksia, kun sen jälkeen tulee taas ihan perushöpinää tylsästä elämästäni :D
Koeviikko hiostaa tossa ihan mukavasti nimittäin vierellä, ja sitten kun alan lukea siihen kylmä tuskanhiki otsalla niin tuskin keskittyminen riittää mihinkään muuhun.

Niin, mutta lätkäistäänpä taas muutama valokuva. Lontoon Tower Bridge oli yksi niistä nähtävyyksistä mikä katseltiin läpi ensimmäisinä päivinä. Katseltiin ensin siltaa hieman kirkkaammassa päivänvalossa, ja alueella kierreltyämme ja illan hämärryttyä otimme vielä toisen katselukierroksen. Illalla istuimme vielä aivan sillan tuntumassa oleville penkeille ja söimme pahvisesta laatikosta kunnon törkyrasvaiset ja ah niin hyvänmakuiset Fish and Chips -annokset. Oman ja äitini annoksen saamisessa kesti ihmeellisen kauan, mutta odotus palkittiin onneksi lopulta.

Metroasemalta noustessa vastassa odotti tämä ihmeellisen erikoinen tumma puhelinkoppi. Otin siitä kuvan, samoin kuin underground-kyltistä.

Siinä näkyy sitä siltaa ihan samasta kohtaa kuvattuna :D Muita kuvauspaikkoja ei oikein löytynyt, niin piti vaan ottaa samasta kohdasta. Joella olisi mennyt myös jokin lauttasysteemi, mutta me tyydyttiin käppäilemään ihan vain jalkaisin maan pinnalla. Pidin hirveästi myös tuosta sillasta, se oli todella kaunis ja vaikuttava hieman kauempaakin katsottuna.

Maailman hehkein ja valokuvauksellisin kuva Fish and Chipsistä jonka söin :D

 Illan hämärtyessä oli mahtava tilaisuus ottaa kuvia. Rakastuin totaalisesti tuohon iltaiseen taivaaseen jonka näin... Tunsin kummaa rauhaa sisälläni katsoessa Thamesin iltamaisemaa, kun ei tarvinnut stressata mitään ja sai vain nauttia lomasta ihanassa kohteessa. Noita lentokoneita bongaili ainakin viiden minuutin välein, lentoliikenne oli varsin vilkasta.

Täydellisenä iltana poimimme vielä sitruunaiset sorbettijäätelöt jäätelöautosta kadulta. Jäätelö oli ihanan virkistävää Lontoon illassa. Nuo jäätelöautot olivat kyllä aivan mahtavan näköisiä!


Siinä matkakuvien kiintiö täyteen taas hetkeksi :D Onneksi niitä kuvia riittää jaettavaksi vielä aika moneen postaukseen. Siihen asti hei!

London osa 3, Piccadilly Circus

Moikkelis!


Koulu vie aikaa kaikelta järkevältä tekemiseltä (paitsi tietenkin kymmenien MJ-kuvien piirtämiseltä, öhm) niin en ole tullut laittamaan tänne mitään. No, lukio menee yllättävän hyvin. Olen tottunut jo koulurakennukseen, ruokailuihin ja luokkaani. Sain äikän kokeesta jopa 10- ja matikan pistokokeesta sitten niin huonon ettei mitään rajaa... Pitkä matematiikka, katsotaan kauanko sinnittelen hengissä sen kanssa... Huomenna vasta kymmeneksi kouluun jes! Ei matikan tuntia, jes!!! Uusi ihana kirjakin on tulossa, josta varmasti hehkutan myöhemmin :D

Sitten takaisin Lontoon pariin. Lisää kuvia täältä koneen uumenista kyllä löytyy, niin ajattelin laittaa tänään tänne hieman tunnelmia Piccadilly Circucselta.

No olihan se todella hienoa nähdä tuo videoseinämä heti ensimmäisenä kun pölähtää metrosta maanpinnalle. Pidin niin paljon paikan tunnelmasta, Piccadilly oli todella ihastuttava paikka ainakin omaan makuuni. Tuo Coca Cola -mainos on pyörinyt tuossa jo todella kauan, en muista tarkkaa vuosilukua. Noita busseja kulki myös todella paljon! Olin tosi yllättynyt tuosta bussien määrästä mitä tuolla liikkui. Eihän siinä mitään, oikein mallikkaastihan ne Lontoon katumaisemaan sopivat :D Ihmisiä oli kyllä ihan kiitettävästi, sai laukustaan pitää kiinni... Käveltiin ihan vain ympäri aluetta ja kauppoja käytiin läpi.

Noita ihastuttavia pieniä ja hieman suurempiakin teattereita näki tuolla alueella paljon! Hienoja valokylttejä, upeita mainoksia ja kauniita rakennuksia. Paljon tuntui erilaisia näytöksiä pyörivän... Mistä pääsemme seuraavaan aiheeseen...

Sen takki välkkyi! :D

Eli Thriller Liveen! Olen haaveillut tuohon näytökseen pääsemisestä siitä lähtien, kun edes sain fanitukseni alettua tietää tuon näytöksen olemassaolosta. Jo ennen matkaa katselin näytösaikoja ja lippujen hintoja netistä, haaveillen pääseväni sinne, enkä kyllä uskonut mahdollisuuksiini. Piccadillyn alueella kävellessämme bongasin sitten kaukaa ylimmässä kuvassa näkyvän valomainoksen ja iloisena otin siitä kuvan. Yllätyksekseni äitini vetäisi meidät sisäänkin, ja siellä oli seinässä tuo kultainen muistolaatta. Voi ihanuutta. Kaapattuani seinän telineestä kaksi ilmaista esitettä, se yllätys sitten tuli.
Äitini: ''Niin, mentäisiinkö katsomaan tätä?''
Minä: ''Täh?''
Äitini: ''Niin, meillä on liput varattuna huomisen illan näytökseen tänne...''
Siinä vaiheessa sain kai jonkinlaisen oikosulun aivoihini ja en edes saanut sanaa suustani. Lopulta sain pihistettyä jotain niinkin järkevää kuin ''Oikeesti?!''

Eli äitini oli varannut meille yllätyksenä liput tänne! Ihanin yllätys ikinä! Tuo on siis Michael Jacksonin kunniaksi tehty musikaali, joka on pyörinyt jo seitsemän vuotta tuossa Lyric Theatressa.
Sinne sitten pääsimme. Kaksituntinen upeita laulajia, mahtavia biisejä, hienoja valoefektejä, kimaltavia asuja, mielettömiä tanssikohtauksia, yleisöä seisomassa ja huutamassa... Kyllä siinä tuli melkein tippa linssiin ihan jo niiden ensimmäisten iloisten kappaleiden aikana :D Voin sanoa että menkää. Suosittelen ehdottomasti! Jopa äitini tykkäsi todella paljon, vaikkei kyllä mikään minun kaltaiseni fani ole :D Voi miten voisin aivan hyvin lähteä tuonne uudestaankin, lippujen hinta vain on aika kallis. Mutta oli mukava nähdä melkein täysi sali hurraamassa Michaelin kunniaksi tehdyille koreografioille. Niin mahtava kokemus!!!

Tulipas selitettyä taas... Palailen kuitenkin tänne heti kun vain aina ehdin kouluhommien alta. Niitä minulla tuntuu nykyään paljon riittävän.