Pitkästä aikaa

Onko siellä enää kukaan?

Kohta vuosi on ehtinyt vierähtää, mutta teki jostain syystä mieli tulla kirjoittelemaan jotakin tänne. Vaikka yhteen järkevän mittaiseen postaukseen onkin aikalailla mahdotonta selostaa koko vuotta yksityiskohtaisesti, yritetään nyt kertoa edes jotakin...

Suurimpia merkkipaaluja on luultavasti ylioppilaaksi valmistuminen keväällä. Kyllä, ne kirjoitukset menivät loputtomasta stressaamisesta huolimatta melko hyvin :D Äidinkielestä, pitkästä englannista ja lyhyestä matikasta M, historiasta E ja pitkästä saksasta C. Oikeastaan kaikki joista tuli M jäivät vähän nyppimään, mutta minkäs sille enää mahtaa. Tyydytään vain toteamaan, että YTL on ketku ja pisterajoja ei voi ennustaa... Sekä oma osaaminen saattaa pettää juuri tärkeissä kokeissa. Historian kokeesta olen tosin todella ylpeä, sillä siihen luin paljon ja vaikka koe olikin itselle haastava, sain haluamani arvosanan.

Juhlatkin menivät todella hyvin, ja monia juhlia on nyt kesään ja syksyyn mahtunut muutenkin. Veljen rippijuhlat ja serkun häät nyt tärkeimpinä esimerkkeinä. Ja ei kesä yhtä juhlimista ollut, sillä pääsin itse asiassa töihin. Töitä ei pitänyt edes hakea kesälle mutta niinpä vain hain ja myös ilokseni ja yllätyksekseni töihin pääsin. Oli oikein mielenkiintoinen kokemus ja nautin kyllä asiakaspalvelusta melko paljon plus työympäristö oli aivan huippu. Parempia työkavereita ja työnantajia ei olisi voinut toivoa! Ja olihan se positiivista, että rahaa jäi säästöön syksyä varten...

Mistä päästäänkin seuraavaan asiaan, eli tämänhetkiseen opiskelutilanteeseen. Kävin keväällä kaksissa pääsykokeissa (Tampereella ja Turussa) ja varsinkin se Tampereen pääsykoe meni niin penkin alle etten uskonut pääseväni vielä tänä vuonna opiskelemaan. Mutta niin vain Turun yliopistoon aukesivat ovet ja nyt opiskelen saksan kieltä pääaineenani :D Opiskelu on ollut kieltämättä erittäin haastavaa ja stressaavaa, sekä tuntuu ettei tiedä mistään mitään. Onneksi on ollut myös mielenkiintoisia kursseja ja ainakin yksi erittäin ihana ja kannustava opettaja. Yritän luottaa siihen, että se lähtee tästä kyllä sujumaan jahka pääsee kunnolla vauhtiin ja oppii sen itseopiskelun jalon taidon...

Asuntokin on oikein mukava, 30 neliön yksiössä kelpaa asustella. Sijainti on myös aivan äärettömän hyvä, keskusta on aivan nurkan takana ja yliopistokin kävelymatkan päässä. Vaikka Turku olikin alunperin kakkosvaihtoehto, olen yllättävän hyvin kotiutunut ja tykästynyt tähän kaupunkiin. Tuskinpa siirtohakua tulee tehtyä, kun on sen verran tämän koulun rytmiin päässyt ja uusiin kavereihin tutustunut.

Jotain pitää myös elämän tärkeimmästä puolesta eli fanittamisesta kertoa. Jostain aivan itselleni tuntemattomasta syystä suunnilleen pari kuukautta sitten alkoi tehdä aivan hirveästi mieli kuunnella Nightwishiä. Joo, minä joka ei ole koskaan oikein kyseiselle musiikkityylille lämmenyt ja kuunnellut aina enimmäkseen poppia. Olin tietenkin muutaman Nightwishin kappaleen kuullut aiemmin (ne suurimmat hitit jotka pyörivät musiikkikanavalla televisiossa vielä kun sellainen oli) ja itse asiassa joskus muinoin muutama kappale pyöri soittolistallakin, mutta se ei todellakaan aiheuttanut suurta kiinnostusta.

No, palatakseni takaisin tuohon muutaman kuukauden takaiseen aikaan: kävi vähän samalla tavalla kuin Michaelin kanssa aikoinaan. Aloitin ihan niistä muutamista kappaleista, jotka tunsin ennestään ja katsoin suosituimpia keikkavideoita sekä musiikkivideoita. Varsinkin Wish I Had an Angel pyöri repeatilla jatkuvalla syötöllä ja en saanut silmiäni irti siitä videosta, vaikka siinä ei oikeastaan tapahdu mitään. Bändi vaan soittaa ja Tarja laulaa, mutta se Tarjan karisma ja uskomaton ääni vain jotenkin vangitsivat täysin. Kun kuvien tallennus, piirtäminen ja videoiden jatkuva katselu alkoivat, osasin itsekin jo myöntää, että fanihan minusta on tullut. Joten, nyt on Nightwishin CD-kokoelman keräys aluillaan, pari kirjaakin hommattu ja tärkein kaikista: liput keikalle joulukuussa! Sen sanominen, että odotan keikkaa kuin kuuta nousevaa olisi valtava aliarviointi. Vaikka päivät juoksevat todella nopeasti niin joulukuu tuntuu silti olevan ikuisuuden päässä. Varsinkin Tuomas on aiheuttanut erittäin paljon sydämentykytyksiä ja arvostan hänen luomistyötään aivan uskomattoman paljon. Olisipa jo joulukuu...

Mutta, tällaista tänään. En tiedä jatkanko postailua kun opiskelu ja inktober vievät aikalailla kaiken ajan, mutta katsotaan :D Ainakin piirroksia voisi olla ihan mukava jakaa taas tännekin, vaikka enimmäkseen Instagramin puolelle päivittelenkin.

Ensi kertaan <3

Inktober-piirroksia, osa 2

Moikka!

En voi uskoa, että lukion viimeinen jakso lähtee käyntiin ensi viikolla. Pitäisi ensin vaan jaksaa rutistaa tämä koeviikko pois tieltä ja lukeminen on ollut kyllä huolestuttavan vähissä. Onneksi sen verran on tullut lukiossa opittua, että yhden päivän lukemisella saa jo ihmeitä aikaan ja oppii yllättävän paljon. Tai no yhteiskuntaoppi huolettaa eniten, lyhyt matikka tulee luultavasti sujumaan oikein hyvin. Huominen saksan koekin koostuu aikalailla vaan materiaalista, joka on tullut vastaan aiemmilla kursseilla. Aiemmin koeviikolla on nyt ollut äikän ja pitkän matikan koe. Äikkä meni oikein mainiosti, kun sain neljälle sivulle purkaa raivoa naurettavan kuuloisesta, lukioihin suunniteltavasta uudistuksesta ja pitkä matikka taas... Sanotaanko vaikka, että opettajalla ei montaa minuuttia mene tarkistaessa sitä koepaperia. Mutta hienon luonnoksen sain ainakin piirrettyä suttupaperille sen kokeen toisen osan aikana...

Tänään on koettu myös kauhun hetkiä ihan tarpeeksi, kun hammaslääkäri koki tarpeelliseksi koko hampaan irti kiskomisen. Puudutus luojan kiitos toimi hyvin mutta se ääni hammasta irti vedettäessä ei ollut mitään ihanaa kuunneltavaa. No, ainakin se hammassärky loppui viimein ja ne yritti siellä lohduttaa, etten tule sitä hammasta liiemmin kaipaamaan. Toivon mukaan on näin. Kärsimyksen vastapainoksi pääsin näkemään vähän myös Katia tänään ja irtautumaan koeviikon stressistä ja paineista.

Olen vienyt myös sähköpostin kyttäämisen ihan uudelle tasolle. Kärsimättömyys sen kirjan saapumiseen on aivan valtava ja pelkään pahoin joutuvani odottamaan ainakin vielä kaksi viikkoa. Miksi Suomen pitää sijaita niin kaukana kaikesta?

Pääpaino tälle postaukselle oli kuitenkin esitellä ne loput inktober-piirrokset, joten eiköhän oteta ne pois alta.

Päivälle 11 päätin piirtää jotakin sarjasta Fullmetal alchemist, joka on myös yksi mahtavimmista animeista/mangoista, johon on tullut törmättyä. Mallikuvan kanssa oli pieniä ongelmia ja olisin kovasti halunnut tämän myös värittää mutta aika ei vain riittänyt. Pitäisi ehdottomasti piirtää tästä sarjasta kuvia lisää!

Päivä 12 ja Dazai. Miten tuo piirtäjän tyyli voi olla niin ylivoimaisen vaikea? En ole yhtäkään huolella tehtyä piirrosta saanut onnistumaan täydellisesti, vaan aina jokin tökkii. Mikä on tosi harmi, koska työt tästä sarjasta ovat aina ihan sairaan hienoja ja olisi kiva osata piirtääkin niitä.

Nyt päästäänkin takaisin Jojoon, joka on ollut suosikki piirrosaiheitten osalta jo melko pitkän aikaa. Tokan osan päähenkilö Joseph on aivan mahtava tyyppi ja tämänkin piirroksen olen halunnut jo kauan saada aikaiseksi! Tämän aion myös ehdottomasti värittää myöhemmin, aika ei vain tuolloin siihen riittänyt. Ja nuo yksityiskohdat olivat tässä työssä melkoista piinaa jostakin syystä, vaikkeivat ne ihan mielettömän vaikeita olleetkaan.

Taas yksi tavoite saavutettu, Janet piirretty. Melkein heti iski visio, että haluan tämän tyyppisen piirroksen tehdä siitä yhdestä tietystä kuvasta. Ja tästä tykkäänkin kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi paljon.

Päivälle 15 osui todella sutaistu luonnos Michaelista mustan ja kultaisen tussin kanssa. Nuo black or whiten musiikkivideosta otetut kuvat vaan on aivan törkeän hienoja, ja tekisi kovasti mieli päästä niistä joku tekemään vesivärien kanssa.

Ai kamala, tämän kanssa tuhersin ihan laittoman kauan. Ajattelin kuvan olevan melko yksinkertainen ja sitä se ei kyllä todellakaan ollut. Mutta lopputulokseen olen ainakin todella tyytyväinen. Tämä on suoraan piirretty yhdestä Bungou stray dogsin mangaruudusta (kyseinen kohtaus sarjassa on yksi lemppareistani.)

Päivälle 17 tein taas melko tylsähkön, taas mustavalkoisen tussityön Killuasta. Haaveissa tällä hetkellä on maratoonata koko HxH ja siihen sisältyvä tunteiden kirjo uudelleen ylppäreiden jälkeisellä lomalla, jos vain fiilistä on. Dumppaan kaikkea mahdollista tekemistä ja paljon suunnitelmia sitä lomaa varten, vaikka oikeasti tulen vaan nukkumaan ihan liikaa ja pyörimään Youtubessa katsomassa turhia videoita.

Taas yksi todella nopea luonnos melko yksinkertaisesta mallikuvasta. Michaelin piirtäminen tuntuu aina olevan ratkaisu kaikkiin luoviin kriiseihin. Nopeudestaan huolimatta tämä versio onnistui kyllä paljon paremmin kuin aiemmin lyijykynillä tehty kuva.

Omasta päästä piirrettyä kuvaa vähän lisää (ja jälki on edelleen sen mukaista). Jolyne Kujo Jojon osasta kuusi. Ehkä joskus jopa saan toteutettua kunnolla tuon idean, mikä tuota kuvaa varten pyöri päässä mutta tällä hetkellä kyvyt vain eivät riitä. Tällä hetkellä on ollut muutenkin valloillaan oikea mania Jojon kuudenteen osaan liittyen, vaikka se osa saikin itkemään kaikkein eniten ja repi myös sydämen rinnasta irti sen lisäksi. Pysyttelen turvallisesti vaan niissä alussa olevissa osissa ja yritän nauttia lukukokemuksesta. Tämän seurauksena koulun monisteisiin on ilmestynyt Jotaron lisäksi aika paljon luonnoksia Jolynesta.

Ja vielä omalle kohdalle viimeiseksi jäänyt piirros, joka on melko hutaisten tehty. Conan tulee ikuisesti merkitsemään paljon sen ollessa ensimmäinen manga, jota todella hypetin paljon. Pitäisi vieläkin lukea se manga kiinni...

Nyt on kaikki inktober-piirroksetkin postattu. Oli oikein hyvä idea tulla laittamaan nämä näin kiireellä aikataululla, tämänkin ajan olisi voinut käyttää vielä saksan kertaamiseen. Loppuviikosta luvassa kokeisiin lukemista ja Katilla yökyläilyä synttäreiden kunniaksi. Pitäkää tekin kaikki mukava loppuviikko! ♥

Inktober- piirroksia, osa 1

Hei!

Huhhuh, inspiraatiota kirjoitella ei ole kyllä ollut ja sen huomaa. Aika lentää kamalaa vauhtia, aina tulee eteen uusia kouluhommia ja testejä sekä välillä väsyttää illalla niin paljon, ettei energiaa enää löydy bloggaamista varten. Lukusuunnitelma kirjoituksia varten on sekin jo tehty. Sitä noudattamalla saisin kyllä kaiken vapaa-ajan kulutettua koulukirjojen lukemiseen... Onneksi on lukuloma ennen kirjoituksia.

Lähipäivien ilonaiheita ovat olleet netistä tilaaminen, innostus tulevista käsityömessuista sekä luonnostelu (kuten aina.) Menin tekemään Ebaysta ensimmäisen tilaukseni ja nyt matkalla tänne on Japanista saakka Jojo a go go -artbook, joka on täynnä taidetta Jojo's bizarre adventuresta :D En millään malttaisi odottaa sitä kahden viikon toimitusaikaa, haluan sen kirjan jo käsiini! Päästyäni nettishoppailun makuun itsensä hillitseminen on osoittautunut melko vaikeaksi tehtäväksi ja ostoslistalle on kertynyt järkky määrä tavaraa. Onneksi shoppailuinnostusta pääsee vähän hoitamaan käsityömessuilla, jotka osuvat tälle viikonlopulle. Näitä on taas odotettu kuin kuuta nousevaa, ja en malta odottaa löytöjen tekemistä! Kahdeksassa tunnissa pitäisi ehtiä kiertää koko messualue ja tuhlata puolet pankkitilistä käteisen muodossa...

Näin mallikkaasti puoli kuukautta lokakuun lopusta ajattelin jakaa hieman inktober-piirroksia. Teille, jotka ette tiedä: Inktober on siis lokakuussa järjestettävä piirroshaaste, jonka tarkoituksena on piirtää kuukauden jokaisena päivänä jonkinlainen piirros käyttäen mustetta. Itse osallistuin ensimmäistä kertaa ja pääsin jopa 20. päivän kohdalle. Ensi vuonna yritän sitten saada koko homman valmiiksi :D
Jakelen tähän ensimmäiseen postaukseen puolet ja sitten seuraavaan loput piirrokset. Anteeksi huono laatu, kaikki ovat puhelimen kameralla otettuja (osa myös huonossa valossa) ja instagramin kuvista uudelleen rajattuja, mikä ei tee hyvää laadulle.

Ensimmäisen päivän aloitti kuva Michaelista, jonka tein melko yksinkertaisella tyylillä. Haluaisin todella luoda mangaversion Michaelista joskus myöhemmin niiden tuhannen muun idean lisäksi, joita haluaisin toteuttaa.

Yllätys yllätys, piirros Jotarosta. Tuhersin tämän kanssa kauemmin kuin piti mutta halusin saada yksityiskohdat suunnilleen oikein. Piirrän neljännen osan Jotaroa aivan liian vähän, suurin osa koulupapereissa olevista luonnoksistakin on osasta kolme tehtyjä. Jotaro on kyllä kohonnut suosikkihahmoksi kaikista sarjoista ikinä ja en vieläkään voi käsittää, miten on mahdollista pitää fiktiivisestä hahmosta näin paljon.

Lisää Jojoa päivälle kolme. Josuke on ollut piirroslistalla vaikka kuinka kauan, joten olen tyytyväinen, että sain edes tämän pienen luonnoksen aikaan. Värittäminen oli melko hauskaa tässä työssä ja soveltelin mallikuvan värejä vähän oman mieltymyksen mukaan. Tämän kuvan piirtäminen aiheutti myös jäätävän halun katsoa koko osan neljä anime uudelleen, varmaan ylppäreiden jälkeen maratoonaan hirveän määrän Jojoa.

Michaelin silmät. Yrityksenä oli avaruustyyppinen väritys, joka ei kyllä onnistunut ja jonka vielä huonommin huomaa kuvasta. Varjostuksen tekeminen tusseilla osaa olla myös melko haastavaa. Jokohan kohta osaisin piirtää Michaelin kasvot ulkomuistista?

Toinen, epäonnistunut Michael jonka suurin tarkoitus oli kylläkin testailla vesivärejä tuon vihon paperille. Yllättävän hyvin kesti vettä, montaa kerrrosta päällekkäin ei kyllä kehtaa laittaa. Haluaisin niin paljon tuostakin mallikuvasta tehdä joskus tarkan ja huolellisen työn...

Ilman mallia tehty työ päivälle kuusi. Ideoiden puutteen ja harjoituksen takia väänsin tämän yksinkertaisen luonnoksen. Ehkä sitä vihdoin pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa se anatomian sekä muiden perusteiden perinpohjainen harjoittelu... Harvemmin enää piirtelen ilman mallia, vaikka kovasti kyllä haluaisin osata tehdä niin.

Ainakin yksi kuva Boku no hero academiasta oli pakko saada mukaan, hype tätäkin sarjaa kohtaan on ollut niin iso. Kolmannen kauden pitäisi tulla ensi vuonna, jolloin on odotettavana paljon muutakin. Bungou stray dogs -elokuva on kyllä varmaan kaikkein odotetuin, trailerikin näytti jo niin hyvältä ja lupaavalta. Toivon todella, että sen tekstittämistä ei tarvitse odottaa aivan älyttömän kauan.

Sain vihdoinkin aikaiseksi kyseisen kuvan Sebastianista, joka on ollut mielessä jo kauan. Kuvakulma oli hieman haastava mutta loppujen lopuksi tuosta tuli aika kiva :D Pitäisi piirtää Kuroshitsujistakin jotain taas pitkästä aikaa.

Lisää omalla tyylillä tehtyjä tuherruksia, Kakyoin tällä kertaa. Tuollaisella simppelillä tyylillä on melko hauska piirtää, vaikka lopputulos ei aina mikään hienoin olekaan.

Vielä yksi omasta päästä piirretty luonnos, johon jaksoin lisätä väriäkin tällä kertaa. Tästä tuli loppujen lopuksi aika kivan näköinen.


Nyt ei kyllä irtoa enää tekstiä tämän enempää, väsymys painaa sen verran. Onneksi huomenna on puoli kympin aamu ja todella lyhyt päivä.

Art

Heippa!

Katos vaan, sain viimein jopa päivitettyä... Miten tämä voikin olla näin hidasta toimintaa? Alan ymmärtää vuoden takaista itseäni, joka sai hädin tuskin päivitettyä joka toiselle viikolle... Mutta kuitenkin, koska uusista piirroksista ei juuri nyt ole kuvia, enkä ole ehtinyt ottaa kuvia vielä Jotaro-aiheisista ihanuuksistani (uskokaa pois, tulette kuulemaan niistä kokonaisen postauksen verran), niin ajattelin avata sanaisen arkkuni aiheesta taide. Ihan vain melkein senkin takia, etten jaksa kavereita tylsistyttää kertomalla samoja tuntemuksiani yhä uudelleen :'D

Nuorempana, kun aloittelin piirtämistä, lähimpänä jumalaa oli piirtäjä nimeltään Christopher Hart (jonka manganpiirto-oppaita lainasin aina ison kasan kirjastosta, ja joita on itsellekin kertynyt mukava pino) ja se vaikutti tietenkin valtavasti piirtämiseeni ala-asteelta yläasteelle asti. En kuitenkaan ottanut piirtämistä äärettömän vakavasti tai piirtänyt ahkerasti, edes huolellisia töitä ylipäätään tuli tehtyä aika vähän.

Kunnes, vuonna 2014 Michael Jackson tuli suureksi osaksi elämääni ja löysin hänen kauttaan piirtämisen ilon uudestaan. Selatessani valtavan määrän hänestä tehtyjä muotokuvia netissä ja katsellessa kateellisena niitä upean realistisia töitä, päätin itsekin haluta joskus olla sillä tasolla. Siitä alkoikin sitten Michael-kausi, jolloin en oikeastaan muuta tehnytkään, ellei koulun kuviksen töitä oteta huomioon. Tällä hetkellä Michaelista on varmasti tehtynä yli sata muotokuvaa, ja kehitystä on kyllä tapahtunut valtavasti vaikka itse sanonkin :D Kehittyminen onkin nimenomaan eräs niistä kaikkein eniten motivoivista asioista. Tietenkin usein oli suuria masennuksen hetkiä, kun oma tekele ei näyttänyt lähellekään samalle kuin mallikuva tai kun tuli verrattua itseään muihin, taitavampiin artisteihin (mitä teen kyllä vieläkin, täytyy myöntää :'D). Mutta jostain syystä jaksoin jatkaa.

Syksyllä 2016, Katin houkuteltua minut animen ja mangan ihmeelliseen maailmaan, aloin harjoitella enemmän myöskin mangatyyliä. Alusta lähtien linja on ollut niin paljon suorien kopioiden tekemisessä, että oman tyylin ja omasta päästä piirtämisen kehittäminen on jäänyt todella vähälle. Mutta toisaalta, nautin saadessani piirtää mallikuvasta ja kun onnistuneesta työstä tulee fiilis: ''vau, piirsinkö minä todella tämän?''. Tyylinvaihdos oli myös virkistävää ja nykyään teen sekä realistisia muotokuvia että mangapiirroksia. Muotokuvien ja ihmisten teko ylipäätään on kaikkein mieluisinta puuhaa, kuten varmasti olette tähän mennessä huomanneet. Välineistä lyijykynä, tussit ja vesivärit ovat suosikkeja, vaikka haluaisin kyllä osata maalata akryylimaaleillakin.

Rakastan taidetta yli kaiken. Välillä tosin tunnen syyllisyyttä siitä etten tunne pureutuvani sen käsitteeseen tarpeeksi. Museovierailuilla eniten ihastuttavat realistiset työt ja enemmän tulkintaa vaativat työt eivät sykähdytä niin paljon, suurin osa ihailemistani taiteilijoista ovat vain internetissä töitään julkaisevia ihmisiä (osa jopa täysin itseoppineita) ja en itse kokeile monipuolisesti eri tekniikoita. Toki mukavuusalueen ulkopuolella käyminen, perusharjoitukset ja vaikka väriopin ja perspektiivin harjoittelu tekisivät hyvää. Mutta nautin myös taiteen luomisesta suuresti tällä nykyisellä tavallakin.

Millä tavalla taide sitten näkyy elämässäni? Luonnostelen lähes päivittäin, edes aivan pieniä luonnoksia koulun monisteiden taakse. Tarkempia piirroksia tulee tietenkin myös tehtyä niin usein kuin vain pystyy ja piirtäminen onkin se kaikkein rakkain harrastus. Suuria ilon hetkiä aiheuttaa myös, kun huomaa jonkun taiteilijan postanneen sosiaalisessa mediassa uuden piirroksen vaikkapa jonkin mangan tai animen hahmosta. Aina yhtä jännittävää ajatella, että maailmassa on valtavasti ihmisiä, jotka jaksavat käyttää monia tunteja aikaa fanitaiteen tekemiseen ja ilahduttaa siten muita. Arvostankin heitä todella suuresti, ja yksi parhaista puolista tässä animen ja mangan ympärillä pyörivästä harrastuksesta onkin fanitaide, josta saan itse valtavasti iloa. On myös aivan mahtavaa, jos jokin kuva saa aikaan ison reaktion. Oli se sitten kylmänväristykset, kyyneleet, fangirlin kohtaus tai vain ihailu kyseistä työtä kohtaan. On hienoa, että vain piirroksilla voi saada sellaista aikaan.

Tykkään myös ajatella, että jäisin ihmisten mieleen henkilönä, joka rakastaa piirtämistä. Se on varmasti yksi suurimmista elämäni intohimoista ja onnistuu lähes aina rentouttamaan vaikka olisi missä mielentilassa. Vaikka en millekään taiteelliselle alalle päätyisi, jatkan aivan varmasti taiteen tekemistä aina. Vielä on nimittäin monia vuosia aikaa kehittyä ja löytää uusia tyylejä. Ja ehkä saada se loputon piirrosideoiden lista tehtyä kokonaan.

Happiness is small things

Moi!


Viiiihdoin ehdin taas päivittämään tänne jotakin. Kalenteri on aivan täynnä juttuja koulun jutuista autokouluun (mikä onkin osoittautunut sangen jännäksi puuhaksi) ja taideprojekteihin. Tunnun silti keskittyvän aivan turhiin asioihin ja ne oikeasti tärkeät jutut tulee hoidettua viime tipassa. No mutta mihinkä sitä ihminen tavoistaan pääsee :D

Muutaman satunnaisesti otetun kuvan muodossa ajattelin jakaa pieniä onnellisuuden aiheuttajia lähipäiviltä. Ja jaksoin kerrankin muokkailla näitä kuvia, saa taas muistamaan miksen sitä joka kerta tee...

Arvatkaa ensinnäkin, että suostuiko se kuvanmuokkausohjelman fontti kirjoittamaan ääkkösiä? No ei, joten tämän kuvan teksti piti laittaa sitten englanniksi. Mutta siis, nyt kun illat alkaa pimenemään niin on hyvä syy alkaa polttaa kynttilöitä. En voi olla ainoa näin ajoissa näiden kanssa, enhän? Varsinkin nuo vaniljantuoksuiset kynttilät on aivan ihania ja niiden polttaminen tuo ihanaa tunnelmaa.

Hiusten värjäämisestä on ehtinyt vierähtää jo useampikin viikko mutta yhä ne jaksaa ilahduttaa. Tykkään tuosta punaisesta väristä todella paljon ja mielestäni se itselle aika hyvin sopiikin :D Hiukan leikkautin noita hiuksia myös lyhyemmiksi, vaikkei siltä ehkä vaikutakaan. Yllättävän tunnollisesti olen jaksanut näitä myös hoitaa, saa nähdä kauan into riittää siihen.

Kirjastosta kävin sitten lainaamassa muutaman japanin oppikirjan, joita olen vähän yrittänyt selailla :D Pelkään kyllä pahoin, että se todellinen japanin opiskelu alkaa vasta ylppäreiden jälkeen... Mutta japanin opiskeluun on ollut kiireistä huolimatta pientä innostusta lähiaikoina, vaikka jo ne tavumerkitkin meinaa olla tuskallisen vaikeita oppia...

Lähipäivinä on ollut jäätävän iso addiktio Youtuben sketchbook tour -videoihin. Ne ammattilaiset vaan tekee jopa siitä luonnoskirjan täyttämisestä oman taiteenmuotonsa ja eihän sitä itse voi tehdä muuta kuin tuijottaa kateellisena. Varsinkin, kun kyseisten henkilöiden vartissa tehdyt luonnokset on parempia kuin omat usean tunnin ajan väännetyt työt... Mutta sitä maalia ollaan tässä pikkuhiljaa tavoittelemassa ja ajattelin yrittää saada tuon luonnosvihon täytettyä tämän eliniän aikana :D Olen tuota kyseistä luonnosvihkoa jo muutaman kerran aiemminkin hiplaillut ja nyt raaskin sen ostaa. Vaikkakin tuohon ei pysty vesiväreillä maalaamaan, niin eiköhän siihen ihan kelpo jälkeä muilla välineillä saada aikaan.

Body Shopin suihkugeelit oli tarjouksessa ja pakkohan se oli hyödyntää. Paras tuoksu eli satsuma oli päässyt jo loppumaan mutta ei tuo mangokaan yhtään huono valinta ole. Melkein kaikki suihkugeelit ja vartalorasvat mitä itse käytän on Body Shopin, niin näitä kuluu.

Mainitsinkin aiemmin jo tästä tajuttoman isosta kuviksen projektista. Tällä hetkellä on valmiina kolme kappaletta muotokuvia, joten joudun varmaan kotona/arviointiviikolla tekemään hieman ylimääräistä työtä. Mutta kaikki näistä on onnistunut oikeastaan niin hyvin, että voi hyvillä mielin jatkaa. En malta odottaa, että näen miltä kaikki näyttää valmiina yhdessä!

Syksyn tullessa on myös huomattavasti helpompi käyttää huulipunia, kun ei hikoa niin paljon, että ne olisivat ympäri leukaa. Haksahdin ostamaan viime viikonloppuna tuon kirkkaanpunaisen oikealla olevan värin ja olen kyllä erittäin tyytyväinen. Näissä Nyxin mattapunissa on muutenkin aivan loistava hinta-laatu-suhde. Tekisi vaan mieli kerätä näistä kaikki mahdolliset värit ♥

Sellaista tällä kertaa. Nyt suuntaan itse jatkamaan yhtä piirrosta Instagramin kisaa varten ja sen jälkeen painun nukkumaan. Huomenna on luvassa koulun sijasta vain taidemuseoreissu Helsinkiin (ja sen jälkeen siellä shoppailua, luvassa mangan ja tussien ostamista) ja keskiviikkona luvassa ensimmäinen ajotunti, iik.

Hauskaa viikkoa kaikille! ♥

Lempparipiirroksesta ja Instagramin kommenteista

Moikka!

Apua, kuka laittaa nämä viikot menemään niin nopeasti?! Harvinaisen vähän olen nyt ollut tietokoneella muutenkin ja se sitten näkyy aina bloggauksen vähenemisenä. Arki menee eteenpäin aivan normaalisti ja enkun ylppärit lähestyy uhkaavaa vauhtia. Ja olenko todella tehnyt kaikkeni niiden lukemiseen? No en. Stressiä alkaa pikkuhiljaa pukata...

Mukavia asioita lähipäiviltä ovat olleet vihdoin saapuneet Anime-lehdet, joita ostin kaksi vuosikertaa huutonetistä ja uusi kielisovellus. Nyt kuule saadaan japanin opettelu uudelle tasolle! :D
Jojo-peli on myös riemastuttanut edelleen ja tulihan abivaatetilauksetkin tänään. Nyt voin aloittaa rappiolla olemisen ja maastoutua siihen huppariin joka päivä. Opiskelutahtia hillitsemässä on myös massiivinen kuviksen projekti: 11 muotokuvaa akvarelleilla suomalaisista laulajista Suomi 100 -teeman hengessä. Saa nähdä saanko sitten käyttää siihen kaikki yön pikkutunnit, hypärit ja ylimääräiset vapaa-ajat, että se joskus valmistuukin :'D

Sain viimein myös aikaiseksi skannailla kaikki työt, mitä en ole tänne laittanut. Niitäkin oli näköjään kertynyt muutama. Noiden lisäksi kansion ja kouluvihkojen sivuilta löytyy lukemattomasti tuherruksia mutta yritetään nyt ylläpitää edes jonkinlainen laadun taso ja näytetään vain nuo kunnolla tehdyt.

Olipa kerran eräs tylsä ilta ja halusin koittaa vähän piirtää Jotaroa mangatyylin mukaisesti. Kaikki respect oikeasti tuolle sarjan tekijälle, jaksaa piirtää sairaasti sivuja kuukausittain tuolla sen monimutkaisella tyylillään (vaikkakin se nykyinen tyyli eroaa aika paljon tästä vanhasta). Vähän erilaiselta se näyttää mallikuvaan verrattuna mutta en pohjaluonnosta jaksanut alkaa turhan paljon korjaamaan. Tuo on myös tussattu pullomusteen ja irtoterän kanssa ja se oli ihan kiva kokeilu. Nuo viivat meinasi olla vähän tuskaiset tehdä mutta loppujen lopuksi vahinkoja niiden kanssa ei liiemmin sattunut. Haluaisin todella sellaisen ihan kunnon piirtoterän.

Kakyoin on kohonnut myös aika suureksi suosikiksi Jojosta, joten piirsin melko yksinkertaisen kuvan yhdestä animen kohtauksesta. Oikeanlaista väriä hiuksiin ei löytynyt omasta kokoelmasta sitten millään, joten täytyi vähän soveltaa.
Tämä onnistui kyllä erityisen hyvin ja oli myös oikein hauska tehdä :D Pieniä virheitä voi bongata tussauksesta, sillä tämäkin työ on tussattu sillä irtoterällä.

Sitten taas tuttuun ja turvalliseen Michaeliin. Tämä työ on varmaan yksi lemppareistani, mitä olen Michaelista tehnyt! Sain vesiväreillä kerrankin aikaan sellaisen efektin kuin halusinkin, nuo kukat on hauska yksityiskohta ja kasvojen ilmekin onnistui hyvin samoin kuin hiukset. Tykkäisin kamalasti tehdä tuollaisia valumia useampaankin työhön (roiskeet on myös kivoja) mutta harvaan saan niitä silti aikaiseksi.

Tämän piti olla aika nopea työ mutta ehkä tähän mennessä pitäisi jo muistaa, etten kykene sellaiseen :'D Varsinkin tuon takin kanssa jäin väsertämään aika kauaksi aikaa mutta se oli kyllä sen arvoista. Mahdollisesti parhaiten onnistunut vesiväreillä maalattu vaate, jonka olen saanut aikaan. Hiukset ei ehkä ole niin ilmiömäiset mutta tuollaiset vähänkin liikkeessä olevat hiukset on sairaan vaikea saada luonnollisen näköiseksi. Ja mitä sanoinkaan niistä roiskeista...

Viimeisenä eräs yöllä tehty luonnos jo aika pitkän ajan takaa. Hiuksiin panostin yllättävän paljon (vaikkei siltä ollenkaan näytä) ja kasvotkin sain aika vähällä korjaamisella aikaan. Ehkä tunnen Michaelin kasvot vaan liian hyvin tämän monen vuoden liiallisen piirtämisen jälkeen. Tämä piirros myös kirvoitti Instagramissa yllättävän ison määrän ihania kommentteja? Kunnolla panostettuun työhön tulee harvoin paljon kommentteja mutta yksi puolen tunnin huoleton luonnos saakin sitten kommenttivyöryn, jännää. Yksi lempparitaiteilijoistani myös kommentoi positiivisesti tätä Instassa ja olin kyllä siinä vaiheessa mielettömän innoissani.

Perjantain kunniaksi enkun tekemistä, jee. Huomenna Kati tuleekin taas yöksi ja luultavasti pelaillaan sekä luetaan mangaa. Jojon kuudennen osan loppuhuipennus on menossa ja pelkään hermojeni puolesta. Kaikki nimittäin sanoo, että se loppu on sairaan järkyttävä ja surullinen. Taidanpa varata useamman paketin nenäliinoja.

Mukavaa viikonloppua kaikille! ♥

Pisin taideprojekti ikinä

Heippa!

Elokuu ja uudet tuulet. Kesäloman myötä on tullut myös pidettyä lomaa blogista mutta päivitykset palaavat varmasti tavalliseen tahtiinsa jahka arkikin alkaa. Elättelen toiveita, että pääsen moneen asiaan kiinni takaisin jahka arki alkaa. Alan taas lenkkeillä, alan kunnolla opiskella englantia, alan päivittää blogia säännöllisesti, aloitan herkkulakon... No, aina voi toivoa eikö :D

Kesälomapäivät on menneet ihan tavallisissa tunnelmissa. Tehtiin pieni reissu Ahvenanmaallekin ja oli aika mukavaa. Hyvä sää, hyvää ruokaa ja kivoja käyntikohteita. Kuvapuoli jäi aika vähäiseksi (suurin osa otoksista oli ruoasta), joten en varmaan erillistä postausta sieltä tee. Parasta oli varmaan siellä olleet festarit keskellä Maarianhaminaa, joita jäätiin eräänä iltana kuuntelemaan sekä iso valikoima Copic-tusseja siellä olleessa kirjakaupassa. Kyseisen kaupan myyjä oli myös sairaan mukava ja ihana, oli ihanaa keskustella hänen kanssaan.

Vaikka englannin opiskelu ei jaksaisi liiemmin innostaa, niin erään toisen kielen kyllä: sain nimittäin päähäni opetella edes vähän japania. Jep, japania, joka ei todellakaan ole ihan se helpoin kieli. Muutama sana ja fraasi on jo opittu animen kautta mutta melkein mistään verbeistä ei ole paljoakaan hajua, puhumattakaan kirjoittamisesta tai niiden merkkien lukemisesta. Ahkerasti olen yrittänyt viime päivinä opetella japanilaisia tavumerkkejä ja jonkinlaista edistystä on sentään tapahtunut. Vaikkakin ne luultavasti unohtuu heti mielestä, jos en niitä joka päivä kertaa :'D

Animerintamalla jatketaan yhä hypetystä Jojo's bizarre adventurin kanssa ja voin nyt varmuudella sanoa, että sen on yksi lemppareistani ikinä. Viidennen osan animesovitusta odotellaan kuin kuuta nousevaa ja puhelimen kuvagalleria on aivan täynnä kyseisen sarjan hahmojen kuvia. Piirroksia ei ole syntynyt niin kovaa tahtia, kuin haluaisin (varsinkaan lempihahmosta Jotarosta) mutta eiköhän niitäkin ala kertymään enemmän. Tämä rakkaus on mennyt jo niin pitkälle, että menin tilaamaan Jojo-pelin Playstation kolmoselle. Ja siitä on otettu kyllä ilo kaikin puolin irti, olen kyseistä peliä hakannut todella paljon ja nauttinut aivan suunnattomasti.
Tällä hetkellä katselussa oleva Boku no hero academia on myös saanut aikaan todella ison innostuksen ja onneksi jaksoja ilmestyy vielä viikoittain.

Jännää ajatella, että asia, jonka ensin ajattelin vain Katin outona innostuksena on vallannut näin ison osan elämästäni. Aika kauan kesti ylipuhua minut animen katsomisen kannalle (kunnolla, sitä säälittävän hidasta Conanin katsomista ei voi oikein laskea mukaan) mutta Kuroshitsujin näkemisen jälkeen se oli menoa :D Animessa on paljon suuria tunteita, toimintaa, mahtavia voimia ja upeita tarinoita ja se voi saada innostumaan sekä iloiseksi ihan salamannopeasti. Puhumattakaan siitä, miten paljon arvostan että fanitaide on niin iso osa koko hommaa. Olen löytänyt niin paljon uusia, todella taitavia taiteilijoita animeen ja mangaan liittyen ja joitakin töitä voisi jäädä tuijottamaan ikuisuuden ajaksi. Kaiken tämän pääpointtina: olen todella iloinen, että olen näinkin paljon melkein huomaamattani uponnut animen ja mangan ihmeelliseen maailmaan ja en voisi olla kiitollisempi Katille siihen tutustuttamisesta ♥

No mutta vielä muutama sana tämän postauksen kuvamateriaalista. Sen pari postausta takaperin vilahtaneen Dion lisäksi halusin piirtää vielä toisenkin kuvan Katille ihan vaan ilahduttamisen ilosta.
No, kuva ei alun alkaenkaan ollut helpon näköinen ja halusin saada sen niin lähelle täydellisyyttä kuin vain voin. Päätin myös kerrankin laskea piirtämiseen käytetyn ajan ja työn valmistuttua en meinannut uskoa sitä tuntimäärää minkä olin saanut käytettyä. 22 tuntia sain upotettua yhteensä tuohon piirrokseen, joka on heittämällä pisin aika, jonka olen koskaan yhteen piirrokseen käyttänyt. Hieman tuskaista se ehkä välillä oli mutta Katin reaktio oli täysin sen arvoinen. Täysin.

Signeeraus leikkaantuu pois kuvasta mutta uskokaa huviksenne, että minä tämän kovalla työllä tein :'D Sanoisin, että yksi töistä, josta olen kaikkein ylpein ja mihin olen todella tyytyväinen. Muutama pieni virhe löytyy mutta niiden en jaksa antaa haitata. Kyseinen hahmo on siis Giorno Giovanna Jojon viidennestä osasta. Ja voinko tähän väliin sanoa, miten paljon rakastan tuon sarjan tekijän Hirohiko Arakin piirrostyyliä. Niin originaali ja upean näköinen jälki.

Voisin seuraavalla kerralla postailla ison kasan piirroksia, jotka olen saanut aikaan poissaoloni aikana. Koulukin alkaa ensi viikolla (en tahdo) ja silloin tahti piirrosten kanssa hidastuu taas. Pitää nyt vielä nauttia, kun ehtii. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ♥