Hetki ehtinyt taas vierähtää. Kokeet on saatu takaisin ja nyt voikin taas hengittää. Matikasta sain erittäin iloisena yllätyksenä kutosen, ja kaikki muut meni sellaista ysin luokkaa. Paitsi saksasta ei vielä tietoa kun aineet pitää korjata ja kielioppimoniste saadaan takaisin vasta maanantaina. Ja kuviksen itsearviointi pitää vielä kans väsertää, huomenna onkin kiitettävästit tehtävää hommaa... Voin silti vielä kerran hehkuttaa miten onnellinen olen ilman matikan läsnäoloa, vaikka tosin äikän työt meinaa aiheuttaa melkoisen korvaavan ärsytyksen ja stressin sen tilalle.
Mutta siis postauksen otsikkoon, sain siis vihdoinkin skannattua piirrokseni! Kaikki on varmasti tähän mennessä huomannut, että otan kuvat piirroksistani aina vaan kameralla (mahdollisimman hyvässä valossa, silloin kun vain pystyy) ja muokkailen niitä vähäsen. Nyt kun sitten pari päivää sitten maagisesti paljastui, että iskän tulostin kykenee myös skannaamiseen, niin minähän aion ottaa kaiken ilon irti! Kyllähän se vähän värejä muokkailee ja laatua vääristelee, mutta yllättävän hyvä se on, ottaen huomioon millaista jälkeä sillä tulostimella saa aikaan. Ainoa huono puoli on, että ne kuvat vaan tallentuu alakerran koneelle ja ne pitää tyyliin lähettää sähköpostiin, että saan ne omallekin koneelle.
Joten, tässä siis erittäin paljon laatua ja taitoa tihkuva piirroskollaasi, joka on ainoa, jonka voin tällä hetkellä teille näyttää:
On ne lukion tunnit vaan sangen tuottoisaa aikaa piirtelylle :D Nämäkin kuvat on piirretty jonkun opon juttuun liittyvän paperin kääntöpuolelle... Muuta valkoista paperia ei tunneilla yleensä ole saatavilla kuin monisteiden kääntöpuolia, joten niille piirtelen välttyäkseni käyttämästä ruutupaperia. Tuossa pyörii muutamat tämän hetken lempparihahmot, Chrollo ja Kurapika. Chrollo näyttää jotenkin ihmeen paljon naiselta tuossa yhdessä luonnoksessa, mutta pistetään se mallikuvan piikkiin :'D Kurapika on vasta äskettäin alkanut hahmona kiehtomaan enemmän (saattanee johtua törkeän hienoista fanarteista mihin on tullut törmättyä ja ylipäätään fanitileille altistumisesta Instagramissa ja myös Tumblrissa, johon äskettäin haksahdin liittymään).
Voinkin myös mainita tuosta otsikon toisesta puolikkaasta. Nimittäin, sain eilen katsottua kaikki HxH:n jaksot. Kyllä, 148 jaksoa naurua, valtavaa jännitystä, itkua, riemua ja hengen haukkomista on nyt saatu loppuun. Ja voin sanoa, että tämä anime teki aivan mielettömän vaikutuksen :D Aivan uskomattoman hieno sarja, upeat henkilöt, jännittävä juoni, yllättävät tapahtumat ja tuo tunteisiin vetoaminen... Onhan vielä se manga tietty luettavana, ja ton animen vanhan version voisi vielä katsoa, mutta silti nyt on todella ontto olo. Olen elänyt tuossa HxH-kuplassa niin kauan, että on tosi outoa tajuta, että kaikki jaksot sai katsottua loppuun :D Pelkkää itkuahan se viimeinen jakso oli, mutta sitä osasin odottaa. Tiivistetään nyt vain että rakastan tätä sarjaa liikaa, muistan se luultavasti ikuisesti ja moni seuraava taideprojekti keskittyy luultavasti sen ympärille :'D
Huomenna luvassa siis kouluhommia, ehkä jonkun uuden animen aloittamista ja kenties vaikka kynsien lakkailua pitkästä aikaa. Toivottelen jo mukavaa sunnuntaita etukäteen ♥
P.S. Nyt tuo banneri on sitten varmaan pakko taas uudistaa, että saan HxH:n jotenkin siihen mukaan, huoh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti