Jees, siedettävä päivittelytahti jatkuu. Tää blogi on hyvä mittari aina katsoa miten nopeasti aika meneekään. Ajatukset on aina luokkaa ''päivitin blogin kolme päivää sitten, ei tässä mikään kiire ole keksiä uusia postausideoita'' mutta kun käyn tarkistamassa tilanteen, niin aikaa onkin kulunut kolme viikkoa. Nyt kun sattui olemaan hiukan ylimääräistä aikaa ennen nukkumaanmenoa, niin ajattelin jakaa kanssanne yhden aika huonon luonnoksen, sillä mitään muuta ei ole ollut inspiraatiota/aikaa piirtää.
Yöllä kello yhden aikaan piirretty pikainen luonnos Michaelista turhautuneessa mielentilassa, kun kolme aiempaa yritystä tehdä edes siedettävä luonnos epäonnistuivat... Päätelkää siitä mikä motivaation taso oli :D
Tänään oli kyllä kerrankin tosi hyvä päivä. Aamulla heräilin myöhään, sain lounaaksi ihanaa pastaa, lähdin äitin kanssa hakemaan yhtä pöytää, käväistiin sen jälkeen Willassa mistä löytyi ekstrakivoja juttuja (pitäisikö niistä ottaa kerrankin jopa kuvamateriaalia?) ja juotiin siellä vielä aivan törkeän hyvät herkkukahvit. Ilta meni lenkkeillessä Sulon kanssa ja katsellessa televisiota samalla syöden samaa pastaa mitä lounaaksikin. Näin illalla pari jaksoa tajuttoman hyvää animea (Hunter x Hunter on uusin villitys, aivan sairaan hyvä ja jännittävä... Siis oikeasti, oon suunnilleen kiljunut epäuskoisena tietokoneen näytölleni jokaisessa jännittävässä tilanteessa. Ja siis ne kaikkein jännimmät hetket on vasta tulossa... Rip minä) ja vielä hyvän musiikin kuuntelua. Tästä päivästä olisi saanut kyllä kivan päivä kuvina -merkinnän. Sellainen pitäis tehdä taas ikuisuuden jälkeen, mutta en vaan ikinä muista. Pitäisi vähän skarpata :D
Loppuun vielä pientä pohdintaa elämästä. Toisaalta elämä on tällä hetkellä täynnä ärsyttäviä, väsyneitä koulumatkoja aamuisin tiet täynnä loskaa ja kuraa, pahaa mieltä siitä että en oo ehtinyt tehdä tilaustöitä, ahdistavia koulutehtäviä, lähestyviä kokeita, läksyjen tekemistä myöhään, ärsytystä siitä että herkkulakko ei pidä, täysin pihalla olemista matikasta (mutta let's be honest, oonko oikeasti edes ollut kärryillä kahden ensimmäisen kurssin jälkeen?) ja liian lyhyitä yöunia.
Mutta toisaalta se on myös välillä jopa auringonpaistetta ulkona, vihdoin taas toimivan levysoittimen ihanaa neulan rahinaa ja vinyylien kuuntelua, pää pullollaan unelmia tulevaisuudesta, haaveita ulkomaille opiskelemaan pääsemisestä, maailman ihanimpia kavereita, interrail-videoiden katselua ja toivoa, että itsekin pääsee lähtemään, yöpöytä täynnä matkaoppaita sekä suurta iloa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin Youtube-videon lopussa oleva kappale.
Yritetään keskittyä noihin kivoihin asioihin, eiköhän ne kanna tän harmaan arjen yli.
Mukavaa sunnuntaita kaikille ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti